Kaikkee tulee sanottua.

Vuoden 2009 seksiskandaalien sitaatit. Suurin osa multa on menny näistä ohi, kun ei kiinnosta, mutta yhteenvetona on ihan vekkuli.

Vielä reippaampi ihminen

Nostin panoksia ja tepastelin pidempään tänään. Ihanaa oli; kävin Malminkartanon täyttömäellä, eli pääsin metsään ja ylämäkeä. Enkä tajua miten mulla voi olla kylmä kun olin vaan kolme tuntia pakkasessa... Kuviakin otin ja latailen kun jaksan. Piti tehdä joku vuosikatsaus mut paskat. Aika paljon kuvia kyllä häviskin kaikkien koneiden hajoamisten myötä.

Ihan ok vuosi. Lähinnä tuo kesä oli onnistunut; sain liikuttua ja tiettyjä sisäisiä asioita oon selvästi saanut eteenpäin. Oivalluksia. Hyvä niin, aina sitä vähän etenee.

Ja mielenkiintoisia ihmisiä on tullut varsinkin netissä tavattua. Ja sukubileet oli tosi kivat.

Tosi reipas ihminen

Kävin kahden ja puolen tunnin kävelylenkillä ja kirjastossa. Tuin kirjastotoimintaa 14 eurolla. Jätte kiva. Enjoy my money. Oma vika, mut jes, että sain maksettua tänä vuonna, enkä vaan livistänyt häntä koipien välissä tieheni. Tosin rahat tiukilla, mut onpahan tuo maksettu.

Mässyy ostin. Ei kauheesti tee just nyt edes mieli. Lenkki oli väsyttävä ja ramasee. Muusi ja silakat lähtee kohta.

Ihan ok olo. Oi endorfiini, ystäväni.

Dolly <3

Vanha Marple ja virkkausta

Katsoin FST:n Murha Näkyvissä. Vekkulia katsella niin erilaista Marple-filmatisointia. Mietin, että katsoivatko ne ihmiset, jotka näkivät Marplen ensin 1964-tyylisenä, niitä uudempia, vakavampia Marpleja ihan, että voiko sen noinkin tehdä ja voiko muka ja voi ei. Itse katson sitä nurinkurisesti ja tosi eri maailmasta oli koko leffa. Mut ihan viihdyttävä. Tuttu hahmo ja uteliaisuus sitä kohtaan kantoivat pitkälle. Tykkäsin siitä kapteenista. Musiikista en tykännyt; sitä oli liikaa ja liian ränttätää-tyylillä. Tosi kuuskytlukuinen koko filkka, mikä oli samaan aikaan kiinnostavaa ja vieraannuttavaa.

Aloin tehdä tätä. Taitteluvaiheessa vielä, katsotaan mitä tulee.

Sain virkattua uuden rannekkeen itselleni. Kuvia jaksaa ottaa myöhemmin. Ja aloin virkata taas uutta. Opin vastikaan pylväitä virkkaamaan. Kiinnostaa hyökätä Suuren Käsityölehden mallien kimppuun, nyt kun niitä ei tarvitse mahdottomina ohittaa. Mieletön fiilis, kun ajattelee, että muutama päivä sitten virkkauksen oppiminen oli mahdoton ajatus ja nyt sitä oikein ahmii. Niin se on aina uuden median/tekniikan kanssa. Kivaa!! :)))

Lumimaa

Maa oli valkeana ja puut, ja sillat! Tuntui, kuin olisi lumimaassa kävellyt. Fiilistelin sisäistä lumiprinsessaani. Näin, että suljetun suojatien kohdalle oli lumeen tallottu polku. Muurahaiset löytävät tiensä, suunnistavat muistojensa avulla.

Juustoa.

Illalla kuuden pintaan

Yhteishyvä-lehden mukaan suomalainen syö näkkileipää kaksi kiloa vuodessa. En ole syönyt tänä vuonna kahta kiloa näkkileipää.

Äiti: Hesarissa on tänään Darwinin seksuaalivalinnasta. Jos sua kiinnostaa, ku sä oot tollanen nuori nainen.

Minä: ...joo.

Crafting took my life.

Ah, sain virkattua kesäkassin pohjan tänään loppuun. Ja sehän on kesäkassin pohja, koska mä en keksi sille mitään muutakaan käyttöä. Vielä. Nyt pitäis kehitellä reunat ja kassin malli jostain. Yllättävän tasaista virkkausjälkeä on ilmennyt toistaiseksi. Oon ihan innoissani, että viimeinkin, 19,5 vuoden jälkeen, olen oppimassa virkkaamaan!!!!

Tietokoneen edessä istuminen ja samalla käsitöiden tekeminen on vienyt hirveesti aikaa, yritän päästä valosalla ajalla käymään lenkillä ja ehkä Helsingissä kiertelemässä, vielä kun on lomaa. Viime yönkin vaan istuin koneella ja virkkasin. Ei malta...

Learning Swedish, part n

Garanti is a nice Swedish (w)ord. I just want to say it a bit like GaRR-aNTT-ih! Whitch I believe is not the correct way.

Runo

Keittiön pöydän ääressä
äiti kuiskaa puhelimeen:
...Saanut sairaskohtauksen ja
auto on luistunut tieltä.
En tahtonut teitä herättää,
olkaa rauhassa, olkaa hyvin vaan.

Oh, look what I made!

A crocheted bracelet. Of course, I can't crochet but can't is just a word, right?

Ranneke, virkkaamalla, woohoo. Varmaan ensimmäinen käyttökelpoinen virkkaustyö ikinä. Ite suunnittelin ja sovelsin. Virkkaaminen on aina ollut sellasta hampaiden kiskomista, koska en osaa, mutta opettelu on ollut tavoitteena pitkään. Nyt taas etenee - juhlan paikka!!!

And for next Christmas...

...I'll learn how to write God jul, instead of Gud jul... Oh, hi. :D Or maybe I'll write Gud Jol. Guds joll. Hehe... I always manage to shine with my Swedish.

Opening presents.

It's goofy happy to receive.

It's also good to give, as mom was so happy of the scarf (we remember that from an earlier post) I made for her.

Mmmm...

Mä rakastan juustoa. Valkohomejuusto menossa justiinsa. Ja tryffelitkin on hyviä. Mmmm...

Merry/Hyvää/Gud Christmas/joulua/jul!!!

My joulukortti/Christmas card/julkort of the year 2009. I hope you all enjoy!!

Pikku sunnuntaireissu mielen virkistykseksi.

Kävin Hälsingissä vähän kävelees. Oli oikein mukavaa. Ja niin kylmää, että käsiin sattui. Otin kuvia ja söin hampurilaisaterian. Kylmä kola oli niin hyvää.

Muuten oonkin sit nukkunut tänään ja ollu koneella. Hyvä sunnuntai. Huomenna jatkuu hommat, kiirehän sen kans on. Vanhojentanssipuku. Eikä oo työkkispaikkaa, ei.

Koht' nukkuun.

Kauneimmat joululaulut

Tänään nukutti ja laulatti. Lapset oli seurakunnan joululauluissa ihania, tuli tippa linssiin. Tosi rauhallinen olo myös ja ihanalla tavalla mietteliäs. Hymy herkässä ja joulu tuntuu hyvältä.

Kuvia.

Kävelylenkiltä

Kokemäki Old Briz eli vanhan sillan talvivalot.

Spuuki uloke sillassa. Sitä pitää käydä kokeilemassa joka kerta, kun siitä kulkee.

Junamatkalta

Joululahja äidille, vielä kesken.

Kuwii.

Hrrr... Kylymä tuolla ulkona. Minä nautin. Istuin naapurin nuoren naisen kanssa saunassa ja turistiin säästä ja paikallisesta ostoskeskuksesta. Juttelulöylyt. Ihanaa.

If you don't use flash, don't move the camera.
Seriously, what ever you do, DON'T move the camera!

I moved the camera.

Mihkää kouluun menny. Confused.

Bloggauksesta, alustavasti. Pitää juosta bussille...

Siis luin Peppen blogia. Kauheasti tuli kyssäreitä mieleen.

Mitä se merkitsee, mitä lukija on mieltä? Jos haluaa olla törkeän suosittu netissä, haluaako olla törkeän suosittu livenä? Ja jos vaan netissä, niin onko se viihdettä vai oikeaa, kestävää itsetunnon/minäkuvan kehitystä(tai taantumista, kaikille ei sovi mikään kuuluisuus)? Rakkauden väri on sininen valo? Blegh.

Blogia voi kirjoittaa syystä A, saada itse siitä irti jotain syystä B ja lukijat lukea syistä C eteenpäin. Ei kukaan lue samalla tavalla, kaikki peilaa yksilöllisesti itseensä.

Bloggauskulttuuri on niin alati kehittyvää. Nyt kai oikeita kohtaamisia ja rypemispornoa. Ja jotain siitä väliltä. Ja jotain firmojen juttuja, infokamaa ja mainoksia.

Ei kai netistä tarvii pysyä kärryillä, saahan olla vähän pihalla ja sit oikeesti keskittyä elämään ja saada irti tavisjutuista enemmän? :)

Hirveetä kyökkipsykaa, aivot käryy. Mut alku se on sekin, hah!

Klassikko. Plain and simple.

Nyt fiilistelyttää.

Mokasin,
voisin paeta pilvenhattaralle
mutta
ratkaisut on siellä missä ongelmatkin
- jalkojen alla
Varpaat multaan.

Photos anyway. Hahaa!

Mommy dearest and the Christmas cards she made. :)




On my way to the shopping center...



...In the shopping center, photo op with the tree.







...On my way home from the shopping center.

I saw Maiju there, it was nice talking with her. :)

...or...

Or maybe some piccies about a week from here and now to bed. :)

Fearless.

I stuck my nose out. And I followed my nose. It's cold. Whitch is nice during winter but I'll just have to think of ways to keep warm and so. I visited a mall and can definetly feel it in my feet.
Earlier today we went christmas tree shopping with mom and got a pretty little one. Yey! I feel like I've exercised or something. I did also eat a hamburger and fries so... Plus minus zero probably but who cares. Might be hitting the sack soon, but before I'll play with piccies. Here's one already:

From our kitchen.

Viikonlopun päivitys

Kävelin torstaina Kokemäen vanhalle sillalle ja huomasin, että se on talvivalaistu. En tiedä olenko aiemmin huomannut tai onko se aiemmin valaistu. Nyt oli ja tosi kaunis. Lunta satoi hiljalleen ja hiutaleet kimmelsivät valoissa. Ei mitään värivaloja, ihan tavallinen, puhdas valo, joka korosti vanhan kiven tekstuuria ja valaisi ruskean joen pyörteitä. Toisella puolen joki oli mustaa ja rauhoittavaa. Silta on kivisilta, jonka kaiteisiin on jälkeenpäin lisätty rautatankoja, selvästi turvallisuussyistä. Polvissa tuntui ajatus, että liukastuisi mustalla jäällä ja luiskahtaisi pyörteisiin. Ihmiset olivat ennen pienempiäkin, mutta minäkin mahtuisin hyvin. Sillan kaiteessa on ulokkeita, joilla voi istahtaa virran ylle. Otan tavoitteeksi käydä aina siinä kävellessä ulokkeella ja olla siinä hetken. Aina ihan varma, että se rojahtaa veteen juuri siitä minun altani. Korkeanpaikankammo tekee elämästä suurta seikkailua.

Olen löytänyt myös Kokemäen kirjaston, jossa olen käynyt nyt kaksi kertaa. Ja käyn jatkossakin. Ihanan hiljainen paikka, jossa voi rauhassa lukea ja haaveilla eikä naapurihuoneiden amispoppi pauhaa. Soittaa ne välillä ihan hyvääkin musaa, mutta helvetin lujaa. Musiikin kuuntelun pitää olla omaehtoista. Paitsi tietysti joskus kaupungilla kävellessä on kiva, kun ravintoloiden tai katusoittajien suunalta tulee taustamusiikkia. Mutta se kuuluu kaupunkielämään. Asuntolassa on kiva ottaa päiväunia ja rauhoittaa ajatuksia.

Aloitin kaulaliinaa äidille jouluksi. Vielä ehtii... Työssäoppimispaikan metsästys käy hermoon. Vanhojentanssipuvun alushame on edennyt tylliunelman kiinnityksellä. Onnistuin tietysti kiinnittämään sen väärinpäin mutta. Kyllä se siitä. Junassa viereen istui väriterapeutti, joka kaatoi Spritet lattialle ja joutui vielä juoksemaan konnarin perään. "Lihavalle liikuntaa", kommentoi hän. Moton ainekset uudenvuoden lupaukseeni! Todettiin, että on samoja värejä meillä. Mukavaa.

Huomenna ostamaan joulukuusta äidin kanssa. Tänään oli sauna.

Musaa

Hyvä Trio.

Valokuva yhtyeestä: Eero Grundström

Tsekk-it-aut.

Kävin kyselemässä työssäoppimispaikkojen perään.

En siis ollut koulussa. En kyllä luvilla poissakaan. Ettätuota. Huomenna nähdään miten tyhmyydestä rokotetaan.

Kuvia reissusta:

Kävin kirpparilta kyselemässä. Mukaan tarttuivat helmet ja
Kaislikossa suhisee -kirja. Katsoin telkkarista pienenä
animaatiosarjana. Fiilistelin helyjä ja kun punaiset löytyivät,
niin heti napsahti. Oma väri. :)

Tavaratalo valoissa...

...mainosvaloissa...

...jouluvaloissa...

Joulukukkia ylhäältä...

...ja alhaalta.

Kirjastossa napsaistu. Luin Fit-lehteä, if you must know.
En sentään omakuvaa ottanut. Olis kyllä ollut
upee kontrasti lehden kanssa!

No kävelin kuitenkin sinne ja siellä ja takas. Ja ostin kybällä mekon, tosin uutena. Mut se on ihku, aattelin käyttää housujenkin kanssa. Nyt ei ole siitä kuvaa, voi voi. Sininen, kukkakuosi, mut ei kauheen röyhelöinen. Ei sellanen modernikaan gugganen, vaan pientä runsasta printtiä. Hitusen hippi mut kaupallisesti. Ja hakaneuloja ostin kirppikseltä.

Allright, Independence Day is over. Almost.

I didn't watch the president's reception. But I looked at pics. Walked a little, ate healthy and unhealthy. Listened to Finnish music. Nostalgia. Apparently started writing in English just now. I'm sure that won't last forever.

Getting up early tomorrow morning. Our teacher's sick and we're with the other teachers and the work I'm doing is difficult and I'm always a zombie on Mondays. So building up stress already. I'll try to calm down.

I'd give this day an eight out of ten. Independence feels good.

Suomi!!!!

Pöllitty Yes and Yes -blogista.

Mua naurattaa tää. Muutaman kerran kattonu ja aina hyvälle tuulelle.

Nukahdin ja kuulin parhaan biisin.

Vitsi näin sellasta unta, että olin yöllä pankkiautomaatilla. Lähdin kävelemään siitä Helsingin katuja ja yhden nurkan takana oli André Wickströmin blogi. Mut ei toi missä mä oon käynyt vaan joku "salainen", jossa ei käynyt kukaan. Se oli tehnyt sinne biisin, jossa se laulo jotain, että se oli jonkun tyttöystävänsä ja sen lenkkarityyppisten kavereiden kanssa... jotain... ja sit se oli sen tyttöystävänsä isän kanssa rannalla kävelyllä ja sen media-alalla(mainittiin laulussa) olevan Tyttöystävän Isä vähän rentoutui ja kertoi, että sillä oli kerran ollut joku nainen. Sit André oli sillain ystävällisen ironisesti siinä, että "Ei kai sentään" - siis lauloi, ne oli sitä lyriikkaa - ja se biisi feidas mahtipontiseen soittoon ja sanoihin "Eii - kaii - elämä sentään - ei ei...", joita toisteltiin, kunnes mä heräsin.

Suunnittelin olevani sen ensimmäinen lukija (ilmeisesti se blogi oli sit Bloggerissa), säälistä.

Hieno biisi, uni-André lauloi hyvin, olin ihan "vittu jätkähän vetää TODELLA hyvin". Nyt kun mä ajattelen, kuulosti vähän Jari Sillanpäältä. Ja tais olla vähän Arto Muna ja Millenium -vaikutteista. Tamburiini soi aika voimakkaasti.

I CAME HERE TO DO TWO THINGS: _______ AND KICK ASS. AND I'M _______.

BY WES BROWN

- - - -

drink beer; all out of beer

drink mojitos; still waiting for the other bartender to get a minute, since he's the one who makes the really good mojitos

smoke marijuana; having a nice time and feeling much less hostile

have my car washed; left with nothing to do except kick ass until they're finished washing my car

collect the garbage; all out − wait, my truck is leaving

get these pants altered; surprised at how many people are already here at 10:30 in the morning

play chess; more than willing to combine the two, would you like to play a game of chess?

convince the jury to award me full custody of my young children; rather surprised neither worked out

Joskus se on vaan niin työntakana päästä seuraavalle askeleelle elämässä. :)

Launtai...

Taas sellainen olo, että kaikki kulkee radallaan
ja minne menenkin olen siellä ajallaan.

Torstaina kävelin ja näin koivuja, joiden oksat roikkuivat kuin vanhat mopit ja jotka kimalsivat valkoisina ja hopeisina, kuin joku olisi kastanut ne säihkeeseen.

Äiti teki lasagnea. Meillä on uusi resepti ja se toimii.
Unohdin eilen eväsleipäni asuntolaan. Se on tähän mennessä mennyttä vaikka niin lupaava kun sitä väkersin.

Suunnitelmissa lasagne ja kirjasto.

Rove lopetti shownsa kymmenen vuoden jälkeen. Mitähän se seuraavaksi keksii?

Koska mä en kuitenkaan postaa mitään nokkelaa tai muodikasta.

Pupupossu, sokerimuru, höpöhöttö <3

The Decemberists.

Pitäis olla nukkumassa ja huomenna taas aamulla vannon.

Mutta.

O Valencia The Decemberiststeiltä, voi että ompi kiva kipale ja valvon sitä kuunnellen. Tykkään myös niiden Valerie Plame -biisistä. Aikoinaan yks nettituttu tutustutti niihin toteamalla mun runosta, että vois olla niiden kipale. Runo on seuraava:

A Story Of The Bored Woman Who Murdered Her Man. (poetry)

Thank you for coming;
as now is the time:
I will tell it all with rhyme.

One day it hit me,
all clear as a newly washed fork,
the thought in my head, popped like a cork
I got the looks and I got the means
but I can forget about my dreams.
I'm no Alice, this ain't Wonderland
Same as yesterday, all is bland.

Woman of a wicked clan,
I came up with a plan:

So, are you with me on this,
sweet trusting eyes?
We're gonna have to go
and tell some lies.
Hide the twinkling eagerness
show no sign of the future mess.
This day we make our own bless.

And as I fixed my babe a deadly drink
The sink reflected my last wink.

If the police asks,
I'll hide no more
maybe they'll understand
what I did it for.

"I killed my honey,
yes I did,
and I don't regret a bit.
It wasn't for money, nor for fame
life was just getting all the same.
I got sick of his face
I got tired of his voice
in the end I was too bored to even make noise.
So I whacked the sucker, I wasted him
For just being too dim."

And so endeth the lesson -
not to be ignored:

He said stupid things and snored
The little woman just got bored.

Sellasta.

Hmm.. suklaata.

Kello on lähes puoli kymmenen enkä katso Big Brother -finaalia.

Kaupasta tullessa näin sellaisen rakennustyömaa... parakin??? No semmonen laatikko. Siinä oli osoitelappu Kettutie, vaikka se ei ollut Kettutiellä. Jos nyt mitään Kettutietä on edes olemassa.

Aamusella kouluun, baah.

Suunnittelin perjantaina uutta lehteä junassa. "Kierrättävä Suomalainen", kierrätystarinoita Suomesta. Esimerkiksi perhe Lapa-Aurinko Jyväskylästä on tottunut biojäteastian käyttäjä ja nyt ollaan koko perheen voimin askarreltu peltitölkistä kynäpurkki. Kuvassa lavastettu tilanne jossa isukki laittaa kynää kolmosluokkalaisen Tiina-Miinan pitelemään purkkiin. Sivummalla äiti-Piia nauraa, kierrättämisen riemu kasvoillaan ja taustalla vasta kolmivuotias Mikko-poika haistelee liimaa. Sellasta harmitonta askarteluliimaa. Ihan vaan. Joka numerossa olis juttu jostain nuorison suosimasta jutusta, ihan flaivöriks, kunnes koko lehti pikkuhiljaa profiloituis nuortenlehdeks. Joka lehdessä olis juttu vanhuksesta. Martta-Anneli Sysmän vanhainkodista keksi kierrättää vanhoista sukkahousuista ritsan, jolla pommittaa kuivatuilla herneillä Pekkaa, joka ottaa aina ylimääräisen piparin pikkujouluissa. Joka vuosi jo kolmen vuoden ajan. Nimimerkki Sano Mummo Vaan kertoo, että verhoista saa kivan pöytäliinan ja pöytäliinasta kapan. Hittimatskua. Itse lukisin.

Suomen kansa sähköistyy ajattelemaan. Että miksi mä luen tätä. Ja miten luovaa ja kivaa kierrättäminen onkaan! Ah.

Pekka Kainulainen.

Hei,

2006-2007 -lukuvuonna mua opetti Kannejärven Opiston Taidelinjalla mm. taiteilija nimeltä Pekka Kainulainen. Mahtava tyyppi. Kannattaa tsekata sen sivut. Muistelen tässä lämmöllä, siitä ajankohtaisuus.

Ihmetys.

Rusinat, uskomatonta.

Tasalämpöisyys,

kerrostalojen ikkunat

ja

parvekkeet.

Luumurahka.

Piirustus Tupla-pahvin takana.

Ja että melkein unohdin huuhdella hiukseni.

Tarvitsee piirtää.

Kas näin. Piirretty.

Voisin

mennä

nukkumaan.