Bloggauksesta, alustavasti. Pitää juosta bussille...

Siis luin Peppen blogia. Kauheasti tuli kyssäreitä mieleen.

Mitä se merkitsee, mitä lukija on mieltä? Jos haluaa olla törkeän suosittu netissä, haluaako olla törkeän suosittu livenä? Ja jos vaan netissä, niin onko se viihdettä vai oikeaa, kestävää itsetunnon/minäkuvan kehitystä(tai taantumista, kaikille ei sovi mikään kuuluisuus)? Rakkauden väri on sininen valo? Blegh.

Blogia voi kirjoittaa syystä A, saada itse siitä irti jotain syystä B ja lukijat lukea syistä C eteenpäin. Ei kukaan lue samalla tavalla, kaikki peilaa yksilöllisesti itseensä.

Bloggauskulttuuri on niin alati kehittyvää. Nyt kai oikeita kohtaamisia ja rypemispornoa. Ja jotain siitä väliltä. Ja jotain firmojen juttuja, infokamaa ja mainoksia.

Ei kai netistä tarvii pysyä kärryillä, saahan olla vähän pihalla ja sit oikeesti keskittyä elämään ja saada irti tavisjutuista enemmän? :)

Hirveetä kyökkipsykaa, aivot käryy. Mut alku se on sekin, hah!

Klassikko. Plain and simple.

Nyt fiilistelyttää.

Mokasin,
voisin paeta pilvenhattaralle
mutta
ratkaisut on siellä missä ongelmatkin
- jalkojen alla
Varpaat multaan.

Photos anyway. Hahaa!

Mommy dearest and the Christmas cards she made. :)




On my way to the shopping center...



...In the shopping center, photo op with the tree.







...On my way home from the shopping center.

I saw Maiju there, it was nice talking with her. :)

...or...

Or maybe some piccies about a week from here and now to bed. :)

Fearless.

I stuck my nose out. And I followed my nose. It's cold. Whitch is nice during winter but I'll just have to think of ways to keep warm and so. I visited a mall and can definetly feel it in my feet.
Earlier today we went christmas tree shopping with mom and got a pretty little one. Yey! I feel like I've exercised or something. I did also eat a hamburger and fries so... Plus minus zero probably but who cares. Might be hitting the sack soon, but before I'll play with piccies. Here's one already:

From our kitchen.

Viikonlopun päivitys

Kävelin torstaina Kokemäen vanhalle sillalle ja huomasin, että se on talvivalaistu. En tiedä olenko aiemmin huomannut tai onko se aiemmin valaistu. Nyt oli ja tosi kaunis. Lunta satoi hiljalleen ja hiutaleet kimmelsivät valoissa. Ei mitään värivaloja, ihan tavallinen, puhdas valo, joka korosti vanhan kiven tekstuuria ja valaisi ruskean joen pyörteitä. Toisella puolen joki oli mustaa ja rauhoittavaa. Silta on kivisilta, jonka kaiteisiin on jälkeenpäin lisätty rautatankoja, selvästi turvallisuussyistä. Polvissa tuntui ajatus, että liukastuisi mustalla jäällä ja luiskahtaisi pyörteisiin. Ihmiset olivat ennen pienempiäkin, mutta minäkin mahtuisin hyvin. Sillan kaiteessa on ulokkeita, joilla voi istahtaa virran ylle. Otan tavoitteeksi käydä aina siinä kävellessä ulokkeella ja olla siinä hetken. Aina ihan varma, että se rojahtaa veteen juuri siitä minun altani. Korkeanpaikankammo tekee elämästä suurta seikkailua.

Olen löytänyt myös Kokemäen kirjaston, jossa olen käynyt nyt kaksi kertaa. Ja käyn jatkossakin. Ihanan hiljainen paikka, jossa voi rauhassa lukea ja haaveilla eikä naapurihuoneiden amispoppi pauhaa. Soittaa ne välillä ihan hyvääkin musaa, mutta helvetin lujaa. Musiikin kuuntelun pitää olla omaehtoista. Paitsi tietysti joskus kaupungilla kävellessä on kiva, kun ravintoloiden tai katusoittajien suunalta tulee taustamusiikkia. Mutta se kuuluu kaupunkielämään. Asuntolassa on kiva ottaa päiväunia ja rauhoittaa ajatuksia.

Aloitin kaulaliinaa äidille jouluksi. Vielä ehtii... Työssäoppimispaikan metsästys käy hermoon. Vanhojentanssipuvun alushame on edennyt tylliunelman kiinnityksellä. Onnistuin tietysti kiinnittämään sen väärinpäin mutta. Kyllä se siitä. Junassa viereen istui väriterapeutti, joka kaatoi Spritet lattialle ja joutui vielä juoksemaan konnarin perään. "Lihavalle liikuntaa", kommentoi hän. Moton ainekset uudenvuoden lupaukseeni! Todettiin, että on samoja värejä meillä. Mukavaa.

Huomenna ostamaan joulukuusta äidin kanssa. Tänään oli sauna.

Musaa

Hyvä Trio.

Valokuva yhtyeestä: Eero Grundström

Tsekk-it-aut.

Kävin kyselemässä työssäoppimispaikkojen perään.

En siis ollut koulussa. En kyllä luvilla poissakaan. Ettätuota. Huomenna nähdään miten tyhmyydestä rokotetaan.

Kuvia reissusta:

Kävin kirpparilta kyselemässä. Mukaan tarttuivat helmet ja
Kaislikossa suhisee -kirja. Katsoin telkkarista pienenä
animaatiosarjana. Fiilistelin helyjä ja kun punaiset löytyivät,
niin heti napsahti. Oma väri. :)

Tavaratalo valoissa...

...mainosvaloissa...

...jouluvaloissa...

Joulukukkia ylhäältä...

...ja alhaalta.

Kirjastossa napsaistu. Luin Fit-lehteä, if you must know.
En sentään omakuvaa ottanut. Olis kyllä ollut
upee kontrasti lehden kanssa!

No kävelin kuitenkin sinne ja siellä ja takas. Ja ostin kybällä mekon, tosin uutena. Mut se on ihku, aattelin käyttää housujenkin kanssa. Nyt ei ole siitä kuvaa, voi voi. Sininen, kukkakuosi, mut ei kauheen röyhelöinen. Ei sellanen modernikaan gugganen, vaan pientä runsasta printtiä. Hitusen hippi mut kaupallisesti. Ja hakaneuloja ostin kirppikseltä.

Allright, Independence Day is over. Almost.

I didn't watch the president's reception. But I looked at pics. Walked a little, ate healthy and unhealthy. Listened to Finnish music. Nostalgia. Apparently started writing in English just now. I'm sure that won't last forever.

Getting up early tomorrow morning. Our teacher's sick and we're with the other teachers and the work I'm doing is difficult and I'm always a zombie on Mondays. So building up stress already. I'll try to calm down.

I'd give this day an eight out of ten. Independence feels good.

Suomi!!!!